Mittavälineet

Mittavälineiden avulla voidaan varmistaa koneistettujen tuotteiden laatu. Jotta laatua voidaan mitata, tulee mittavälineiden valinnassa valita laadukkaita mittoja ja varmistaa että mitat on huollettu ja kalibroitu asianmukaisesti. Mittaepävarmuus on yksi tekijä, joka liittyy jokaiseen mitattavaan mittaan. Jotta mittatulosta voidaan pitää luotettavana, tulee myös mittausepävarmuutta huomioida mittatuloksien raportoinnissa.

Lastuavassa konepajateollisuudessa yleisesti käytettyjä mittavälineitä ovat työntömitta, mikrometri, mittakello ja pinnankarheuden mittalaite. Työntömittaa pidetään koneistajan yleismittana, jolla päästään yleensä SFS-EN 22768-1 standardin mukaisiin yleistoleranssimitoituksen asettamiin vaatimuksiin. Työntömitan avulla voidaan mitata ulko- ja sisäpuolisia mittoja sekä syvyyksiä. Tarkempia ISO-toleranssijärjestelmän SFS-EN ISO 286 standardin mukaisia toleransseja mitataan yleisesti mikrometreillä, joiden avulla voidaan mitata ulkopuolisia mittoja (kaarimikrometri), sisäpuolisia mittoja (kolmipistemikrometri) sekä erilaisten erikoismikrometrien avulla myös mm. kierteiden kylkihalkaisijaa (kierremikrometri) tai hammaspyörien hammasvälejä (lautasmikrometri). Nykypäivänä yleisimmät käsimittavälineet löytyvät perinteisien noniusmitta-asteikoiden lisäksi myös digitaalisina versioina ja niissä voi olla erilaisia kehittyneitä toimintoja kuten Mahr mikrometrien toleranssitoiminto tai langaton tiedonsiirto, jossa mittatulos siirtyy langattomasti tietokoneen mittapöytäkirjaan. Pinnankarheuden mittalaitteilla voidaan mitata koneistetun kappaleen pinnanlaatua, jotta voidaan varmistaa, että koneistettu kappale täyttää sille asetetut pinnankarheuden vaatimukset. Pinnankarheuden mittalaite on myös tärkeä työkalu varmistamaan, ettei tuotannossa tehdä kallista ylilaatua.

Mittavälineiden kalibrointi on osa laadunvarmistusta ja sen avulla tarkistetaan mittavälineiden kunto sekä mittatarkkuus. Mittaväline on kalibroitava, kun saavutetaan kalibrointitarran ilmoittama viimeinen käyttökuukausi tai mittavälineen kuntoa epäillään. Mittavälinettä ei saa käyttää, mikäli mittalaitteessa ei ole kalibrointitarraa tai sen määräaika on umpeutunut.

Mittalaitteen ISO 9001 on kansainvälinen standardi, jossa määritellään laadunhallinta järjestelmää koskevia vaatimuksia. ISO 9001:ssä vaaditaan, että seurannassa ja mittauksissa käytettävät mittausvälineet tulee kalibroida tai todentaa tai sekä kalibroida että todentaa. Kalibrointi tulee tehdä määräajoin tai ennen käyttöä verraten mittaa mittanormaaleihin, jotka ovat jäljitettävissä kansainvälisiin tai kansallisiin mittanormaaleihin. Yleensä mittauslaitteiden kalibroinnin voimassaolo ilmaistaan mittalaitteeseen kiinnitettävällä värikooditarralla. Tarrassa olevalla värillä ilmaistaan seuraava kalibrointivuosi sekä tarrassa olevalla numerolla ilmaistaan seuraava kalibrointi kuukausi. Punaisella värikooditarralla, jossa kuukautta ilmaiseva numero on nolla, merkitään ennen käyttöä kalibroitavat mittavälineet. Oikeaoppisesti kalibroidut mittavälineet vähentävät mittavirheellisten kappaleiden määrää ja näin ollen myös valmistuskustannuksia.

Mittavälineitä tulee aina pitää puhtaana ja säilyttää niitä sen omissa koteloissaan. Mittavälineet tulee tarkastaa tarkastusmittapalaan aina ennen mittavälineiden käyttöönottamista. Jos mittaväline putoaa lattialle tai sitä kolhitaan, tulee sen kunto ja tarkkuus aina tarkistaa tarkastusmittapalaan.