Mastercam 2023

Mastercamin uusi versio on julkaistu. LUE LISÄÄ

AVOIN TYÖPAIKKA

Haemme vahvistusta tiimiimme CAM-osaajasta! LUE LISÄÄ

Koneistajaksi.fi

Rakennamme tänään metalliteollisuuden ja koneistamisen huomista. LUE LISÄÄ

Työntömitat

Verkkokaupasta löydät mm. Mahr työntömitat, joissa yhdistyvät erinomainen laatu ja kilpailukykyinen hinta. Mahrin työntömittojen laatu ja innovatiivinen kehitys tulee esille mm. työntömitan liukupinnoista, jotka Mahr ainoana mittavälinevalmistajana viimeistelee hiertämällä. Tämän ansiosta työntömitta saavuttaa äärimmäisen herkän liikkeen ja pitkän huoltovälin.

Lue lisää
Suodattimet
Suodata
Järjestä
Järjestä
Valmistajat
Suodata

Järjestä
Sulje
Näytä tuotteet (68)

Työntömitat

Työntömitta on etäisyyksien mittaamiseen tarkoitettu käsimittaväline, jonka avulla voidaan mitata ulko- ja sisäpuolisia etäisyyksiä ja syvyyksiä. Yleisimmin työntömitan mittatarkkuus on 0,1-0,02 millimetriä. Yleisimmin työntömitalla mitattavat kohteet ovat kohtisuoria etäisyyksiä, kappaleiden ulko- ja sisähalkaisijoita, reikien syvyyksiä tai olakkeiden pituuksia. Työntömittaa käytetään yleisesti useilla eri aloilla, kuten metalliteollisuudessa, puuntyöstössä, tieteessä ja lääketieteessä.

Analogisella noniusmitta-asteikolla varustetulla työntömitalla mitattaessa mitattava kappale puristetaan työntömitan mittausleukojen väliin ja mittaustulos luetaan mitta-asteikolta, joka kertoo tasamillit ja erillinen noniusmitta-asteikko kertoo millin kymmenykset (0,1mm). Markkinoilla on myös mittakellolla varustettuja työntömittoja, joissa mittalukema luetaan mittaviisarin osoittamasta asennosta mittakellon taulusta.

Nykypäiväiset digitaaliset työntömitat ovat helppolukuisia ja ne ilmoittavat mittatuloksen sadasosamillimetrin (0,01mm) tarkkuudella, mutta työntömittaa käytettäessä tulee muistaa mittalaitteen asettama mittatarkkuus ja mittaajan mittaepävarmuus esim. mittausvoiman suhteen jolloin luotettavaa mittaustulosta ei digitaalisellakaan työntömitalla voida taata 0,01mm tarkkuudella. Konepajoissa digitaaliset työntömitat ovat usein IP67 suojausluokitettuja mikä tarkoittaa sitä, että mitta on suojattu täysin pölyltä ja se kestää 30 minuutin upotuksen vähintään 15 senttimetrin ja korkeintaan 1 metrin syvyyteen. IP67 suojausluokituksen ansiosta työntömittaa voidaan käyttää myös kohteissa, joissa ei voida välttää mitan altistumista työstökoneen lastuamisnesteelle. Nykyaikaiset digitaaliset työntömitat ovat usein varustettuja myös langattomalla tiedonsiirrolla, joka mahdollistaa mittapöytäkirjan laadinnan helposti esim. Excel-pohjaiseen mittauspöytäkirjaan.

Työntömitat ovat konepajojen yleisin mittaväline ja se kuuluu yleensä koneistajan henkilökohtaisiin mittavälineisiin. Yleisimmät työntömitat ovat alle 200mm mittausalueella, mutta saatavilla on jopa useiden metrien mittausalueella varustettuja konepajatyöntömittoja. Työntömitoista on myös saatavilla useita erilaisia versioita, kuten syvyystyöntömitta, kierretyöntömitta, uratyöntömitta sekä niitä on saatavilla useilla erilaisilla mittaleukavaihtoehdoilla eri käyttökohteisiin kuten putkien seinämien mittaamiseen, sisäpuoleisien urien halkaisijoiden mittaamiseen jne.

Työntömitan mittaleukojen ja mittakärkien kunto voidaan tarkastaa laittamalla työntömitan mittaleuat yhteen ja katsomalla mittaa valoa vasten näkyykö mittaleukojen ja mittakärkien mittauspintojen valoa. Mikäli valoa ei näy työntömitta on mittaleukojen ja mittakärkien osalta kunnossa. Käytettäessä noniusmitta-asteikolla varustettua työntömittaa tulee mittaleukojen kiinni ollessa tarkistaa myös, että mitta-asteikko näyttää nollaa. Työntömitan päässä olevan mittakielen kunto tarkastetaan siten, pään pitää olla työntömitan rungon kanssa samalla tasolla mittaleukojen kiinni oltaessa.

Työntömitan liuku- ja mittauspintojen kunnossapito tulee tehdä aina ennen työntömitan käyttöä pyyhkimällä pöly ja lika niiltä pois pehmeällä ja kuivalla liinalla. Käytön jälkeen työntömitasta tulee puhdistaa öljystä ja vedestä sekä levittää sille öljyä. Työntömittaa ei tulisi säilyttää suorassa auringonvalossa, liian korkeassa tai matalassa lämpötilassa tai kosteassa ympäristössä. Työntömitan leukoja ei myöskään tulisi jättää täysin suljetuksi säilytyksen ajaksi.

Työntömittaa tulee käsitellä varovasti, etteivät työntömitan terävät mittakärjet vaurioidu. Työntömittaan ei tule myöskään kaivertaa tunnistenumeroita tai muita merkintöjä merkkauslaitteilla.

Työntömitan osat

Nonius mitta-asteikolla varustettu analogisen työntömitan osat ovat:

  1. Runko
  2. Luisti
  3. Kiinteä mittaleuka
  4. Liikkuva mittaleuka
  5. Sisämittauskärjet
  6. Syvyysmittakieli
  7. Perusmitta-asteikko
  8. Nonius mitta-asteikko
  9. Lukitussalpa

Tämän lisäksi työntömitassa voi olla erilaisia mittakärkiä, tuumamitoitettu mitta-asteikko tai lukitusruuvi. Digitaalinen työntömitta pitää sisällään mitta-asteikkoja lukuunottamatta samat osat, mutta mitta-asteikot ovat korvattu digitaalisella mittataululla.

Työntömitan lukeminen

Analogisen työntömitan lukeminen tapahtuu perus mitta-asteikon ja nonius mitta-asteikon avulla. Ensin työntömitan perusmitta-asteikolta luetaan nonius mitta-asteikon nollaviivan osoittamat täydet millimetrit (1). Tämän jälkeen työntömitan nonius mitta-asteikolta luetaan osamillimetrit siltä kohtaa missä nonius mitta-asteikon jokin mittaviiva kohtaa perusmitta-asteikon jonkin mittaviivan (2). Työntömitan mittaustulos saadaan, kun työntömitan täydet ja osamillimetrit lasketaan yhteen. Täydet millimetrit 24 + osamillimetrit 0,4 = 24,4mm

Työntömitalla mitattaessa voi syntyä monenlaisia mittavirheitä, kuten esimerkiksi liiallinen mittausvoima, työntömitan ja työkappaleen lämpötilaeroista johtuvat lämpölaajenemiset, noniusmitta-asteikolla varustettujen työntömittojen parallaksin vaikutus sekä sisämittausleukojen paksuuden vaikutus pienien reikien halkaisijoiden mittauksessa. Mittavirhettä voi ilmetä myös mitattaessa kappaletta mittaleukojen juurella tai kärjellä.

Manuaalisilla noniusmitta-asteikolla varustetuilla työntömitoilla mitattaessa on syytä huomioida, että työntömitta on kohtisuorassa mittaajaa kohti. Mikäli nonius-asteikkoa luetaan vinosta suunnasta voi mittausarvoon aiheutua luentavirhettä perusmitta-asteikon ja nonius-mittaasteikon välisen korkeuden aiheuttaman paralleksiefektin takia.

Sisäpuolisessa mittauksessa sisämittakärjet tulee asettaa niin syvälle kuin mahdollista ja lukua työntömitasta suurin mittauksen aikana ilmennyt mittalukema. Syvyyden mittaamisessa työntömitasta luetaan pienin mittauksen aikana ilmennyt mittalukema.

Mittavirhettä voi ilmetä myös, mikäli liikkuva mittaleuka kallistuu kiinteään mittaleukaan verrattuna työntömitan rungon suoruusvirheen vuoksi tai liiallisen mittausvoiman takia. Työntömitta valmistetaan yleensä ruostumattomasta teräksestä, joten on syytä huomioida, että mitattaessa muita materiaaleja kuin teräksiä on työntömitan lämpölaajenemiskerroin eri kuin mitattavan materiaalin.